Fonttisanastoa
Kiinnostaako sinua fonteja koskeva terminologia, tai askarruttaako jokin sana jolle et millään keksi selitystä. Tältä sivulta löydät termejä, jotka toivottavasti vastaavat kysymykseesi.
Typografia on osa kulttuuriperintöämme. Tiedostammepa sen tai emme, lukiessamme päivittäin painettua tai näytölle tulostettua tekstiä silmiemme eteen levittäytyy vuosituhantinen esteettinen muotoperintö. “Jo muinaiset kreikkalaiset” ei tässä tapauksesssa ole mikään klise vaan juuri he kauneutta ja tasapainoisuutta jumaloivana kulttuurikansana loivat nuo niin helposti yksilöllisinä tunnistettavat esteettisen täydelliset kirjainmerkit, joista länsimainen aakkosistomme sitten roomalaisten velvollisuusihanteitten siivittämänä on monimuotoisena kehittynyt nykyiseksi rikkaaksi visuaaliseksi merkitysverkoksi.
Sanalla typografia saatetaan käsittää kirjainten lisäksi myös eri elementtien sijoittelua sivulle. Sitä taustaa vasten onkin mielenkiintoista havaita että niitä visuaalisia periaatteita, joita nuo muinaiset esteetikot käyttivät kirjainmerkkejä muotoillessaan voidaan soveltaa kaikkeen graafiseen suunnitteluun ja suhteiden virittelemiseen niin että saavutetaan optisesti oikea vaikutelma. Siinä tarvitaan usein pientä silmän huijausta, kuten kirjaimien suhteiden lähempi tarkastelu osoittaa. [Lähde: Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos]
Typografian käsikirja | Markus Itkonen
alapidennys peruslinjan alapuolelle
ulottuva kirjaimen osa
anfangi tekstin (esim. luvun) suurikokoinen alkukirjain
antiikva päätteellinen kirjaintyyli, jossa ylöspäiset
viivat ovat laihoja ja alaspäiset paksumpia. Antiikva-nimi
viittaa antiikkiin
apostrofi heittomerkki, puolilainausmerkki
bastarda eräs goottilainen kirjaintyyli. Sen saksalainen
vastine on schwabach
cicero typografinen mitta, 4,512 mm
CMYK-värit neliväripainatuksessa käytettävät
neljä osaväriä (cyan, magenta, keltainen ja musta),
joiden päällekkäisyydestä kaikki muut sävyt
syntyvät. Mustaa tarkoittava K-kirjain tulee sanasta key
dingbat typografinen symboli, abstrakti tai esittävä
DTP Desktop Publishing, julkaisujen tekeminen
tietokonetta ja sen julkaisuohjelmia käyttäen
egyptienne tasavahva kirjaintyyli, johon kuuluu vahvat
kirjainten päätteet
ellipsis kolme pistettä yhtenä merkkinä
em-väli kirjainkoon neliön mittainen väli,
suunnilleen M-kirjaimen levyinen
en-väli suunnilleen nollan levyinen väli, puolet
neliöstä (= em-välistä)
fraktuura eräs goottilainen kirjaintyyli
gemena pienaakkonen
gemenanumerot (myös tekstinumerot, medievaalinumerot,
pienet numerot ja vanhanaikaiset numerot) pienaakkosten korkuiset
numerot, joissa on ylä- ja alapidennyksiä
groteski tasavahva, päätteetön kirjaintyyli
fontti yksi yhtenäiseen asuun piirretty merkistö.
Metalliladonnan aikana myös jokainen kirjainkoko käsitettiin
omaksi fontikseen.
fraktuura eräs goottilaissukuinen kirjaintyyli
hanhenjalat (par. kulmalainausmerkit) eräs lainausmerkkien
muoto
hiusviiva antiikvakirjainten ylöspäinen, ohut
viiva
H-korkeus ks. versaalikorkeus
ingressi lehtikirjoituksen yms. johdantokappale, johdate
insinöörikursiivi ks. konekursiivi
italic kursiivi
kaksoisapostrofi eräs lainausmerkkien muoto (”)
kalligrafia kirjoitustaide, kaunokirjoitus
kapiteeli erikseen piirretty suunnilleen pienaakkosten
korkuinen suuraakkoslaji
kirjainleikkaus ks. kirjaintyyppi
kirjainperhe yhteisnimitys yhden kirjaintyypin kaikille
eri muunnoksille eli leikkauksille
kirjaintyyli ryhmä, johon kuuluu toisiaan muistuttavia
kirjaintyyppejä. Esim. uusantiikvat
kirjaintyyppi yksi yhtenäiseen asuun piirretty merkistö
kirjainpylväs kirjaimen pystysuora, täysimittainen
viiva
kirjainrunko kirjaimen pystysuora, täysimittainen
viiva
konekursiivi optisesti kallistetut kirjaimet. Huono oikean
kursiivin korvike
kursiivi kirjaintyypin oikealle kalteva, varta vasten piirretty
muoto
leipäteksti yhtämittaisena jatkuva tekstiladelma, johon
ei kuulu otsikkoa. Yleensä 9–12 pisteen kokoista
leski (yleensä) uuden palstan tai sivun ylimmäksi
jäänyt vajaa rivi
ligatuuri kahden tai useamman kirjaimen yhdistelmä,
jossa kirjaimet osittain limittyvät
logo (alun perin logotyyppi) ?rman tms. nimen vakiintunut
graa?nen asu. Eri asia kuin liikemerkki tai muu tunnus
medievaalinumerot ks. gemenanumerot
neliö (= em-väli) typografinen mitta, neliönmuotoinen
ala, jonka sivut ovat yhtä pitkät kuin käytettävän
kirjainkoon korkeus
oblique kallistettu kirjaintyyppi, ei aito kursiivi
ohuke tavallista kapeampi välilyönti. Käytännössä
runsas puolet sanavälistä ja 1/5 neliöstä
orpo (yleensä) alimmaksi riviksi jäänyt
uuden kappaleen aloitusrivi tai tavun mittainen kappaleen viimeinen
rivi
peruslinja kuvitteellinen viiva samassa linjassa kirjainten
alareunan kanssa
perustason vaihto (myös perusviivan vaihto) yhden tai useamman
merkin nostaminen tai pudottaminen siltä linjalta, johon se
rivivälinsä perusteella kuuluisi
pienet numerot ks. gemenanumerot
pica amerikkalainen typogra?nen mitta, nykyään
4,23 mm. 6 picaa = 1 tuuma
piktogrammi kuvamerkki, jolla on yksinkertainen, yksiselitteinen
merkitys ja johon ei liity symboliikkaa
piste typografinen mittayksikkö, jolla ilmoitetaan
mm. kirjainten korkeus. Julkaisuohjelmissa nykyään 0,3528
mm, jolloin 72 pistettä = 1 tuuma
pistekoko kirjainten koko pisteinä
PMS-värit (PMS = Pantone Matching System)
sekoittamalla tehtävät painovärisävyt
prosessivärit ks. CMYK-värit
puolikas typografinen mitta; puolet neliöstä,
vähän enemmän kuin tavallinen sanaväli
pääte pääteviiva vaakasuora viiva,
johon antiikvakirjainten kirjainpylväs päättyy
resoluutio erottelutarkkuus; kertoo esim. kuvan pikselitiheyden.
Mittayksikkönä tällöin pikseleitä tuumalla
(pixels per inch, ppi). Tulostusresoluution yksikkönä
yleensä pisteitä tuumalla (dots per inch, dpi)
riippuva sisennys kappaleen sisennystapa, jossa muut paitsi
ensimmäinen rivi on sisennetty. Käytetään esim.
lähdeluetteloissa ja sanastoissa (niin kuin tässä)
rivirekisteri julkaisuohjelman ominaisuus, joka pitää
vierekkäiset rivit samassa linjassa
roman antiikvan pysty muoto, kursiivin vastakohta
rotunda pyörögoottilainen kirjaintyyli
sanakuva sanasta ja kirjaintyypistä syntyvä visuaalinen
vaikutelma
schwabach eräs goottilainen kirjaintyyli
spottivärit ks. PMS-värit
tasaustapa ilmoittaa ladelman muodon: tasattu, keskitetty,
oikean tai vasemman reunan liehu
tekstinmukainen sisennys sisennystapa, jossa esim. kappaleen
alussa oleva järjestysnumero jätetään tasauksen
ulkopuolelle
tekstinumerot ks. gemenanumerot
tekstuura puhtaasti goottilainen kirjaintyyli
typografia tekstin painoasu, tekstin ulkoasu
typografinen sävy mm. leipätekstin kirjaintyypistä,
koosta ja rivivälistä syntyvä tekstimassan tummuusvaikutelma
vanhanaikaiset numerot ks. gemenanumerot
versaali suuraakkonen
versaalikorkeus (myös H-korkeus) suuraakkosten korkeus
versaalinumerot (myös taulukkonumerot) tasakorkeat,
muodoltaan suuraakkosia vastaavat numerot
välike metalliladonnan aikainen, useimmiten 1–2
pisteen paksuinen liuska mm. rivivälin säätämiseksi
ja palstojen tasaamiseksi
x-korkeus pienaakkosten korkeus ilman ylä- tai alapidennyksiä
yläpidennys pienaakkosen osa, joka ylittää
gemenalinjan
äpärä leski- ja orporivien yhteisnimitys
Sanastoa Wikipedia
copyright
Kirjasin on kirjaimet, numerot ja erikoismerkit sisältävä kirjasinleikkaus.
Kirjasinleikkaus on kirjasintyypin eli fontin erikokoinen ja -muotoinen muunnelma. Esim. Helvetica, Helvetica Italic, Helvetica Bold, Helvetica Bold Italic ovat eri kirjasinleikkauksia.
Kirjasintyyppi eli fontti jonka ulkonäkö on etukäteen määritelty, esim Arial, Helvetica, Courier tai Times Roman.
(Termistössä esiintyy usein epävarmuutta, nämä nimitykset perustuvat ammattilaissanastoon.)
Sana kirjasin tulee alun perin metallista valetuista ladontakappaleista, kirjakkeista, joista ladottiin painokoneeseen painettava teksti. Kirjakkeissa oleva kohokuvio, kirjasin painoi paperilla kirjaimen tai muun merkin. Nykyisin nimitystä käytetään myös sähköisessä muodossa olevista kirjasimista.
Tekijänoikeus on luovan työn tekijälle syntyvä määräaikainen yksinoikeus määrätä teoksensa käytöstä. Teoksia voivat olla esimerkiksi kirjalliset tuotokset, elokuvat, taidemaalaukset, sävelteokset ja tietokoneohjelmat. Tekijänoikeus ei koske ideoita tai ajatuksia, ainoastaan teoksen ilmiasua. Tekijänoikeuden kesto ja sen takaamat oikeudet vaihtelevat maittain.
Tekijänoikeuden syntyaika voidaan ajoittaa keskiajalle kirjapainoteknologian keksimisen aikoihin.
Suomessa tekijänoikeus syntyy aina teoksen tekijälle ja jatkuu 70 vuoden ajan tekijän kuoleman jälkeen. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa toiselle henkilölle tai esimerkiksi yritykselle. Tekijänoikeudesta voidaan säätää jälkisäädöksin ja se voidaan testamentata. Alkuperäisen tekijänoikeuden raukeaminen ei kuitenkaan heikennä johdannaisteosten asemaa; niinpä esimerkiksi suomennoksen tekijänoikeus voi olla voimassa, vaikka tekijänoikeus ei enää koske vieraskielistä alkuperäisteosta.
Typografia on viestintää. Se on merkkijärjestelmä, joka on konventionaalinen ja kulttuurisidonnainen. Typografia on eräänlainen kieli, jota ymmärretään omista kulttuurillisista lähtökohdista käsin. Typografiassa käyttöympäristö, konteksti merkitsee paljon.
Typografia on osa graafista suunnittelua ja siihen liittyy oleellisesti myös kirjojen ja lehtien taitto. Typografian (painoasun eli taiton) merkitys on nykyviestinnässä tärkeää.
Itse sana typografia on otettu käyttöön vasta kirjapainon keksimisen jälkeen. Typo (engl. type) merkitsee kirjasinta. Tätä sommittelumuotoa on kuitenkin tarvittu jo paljon ennen kirjapainotaidon keksimistä, vaikka sana graafinen viittaakin kirjapainoon, joka keksittiin Euroopassa vasta 1400-luvun puolessa välissä.
Typografiaa on muuallakin kuin paperilla: elokuvissa, Internetissä, multimediassa, pakkauksissa jne.
Typografialla voi olla sekä esteettinen että toiminnallinen tarkoitus.
Kirjasintyyppien lajittelu
Kirjasintyypit voidaan jakaa useisiin ryhmiin, yksi yleisin lajittelu on pääteviivallisuus tai sen puute. Pääteviivallisia kirjasintyyppejä nimitetään nimellä serif tai antiikva ja pääteviivattomia nimellä sans-serif tai groteski. Pääteviivattomat kirjasintyypit ovat usein helpompia lukea tietokoneen näytöllä kuin pääteviivalliset, mutta paperilla päinvastoin. Pääteviivattomia kirjasintyyppejä käytetään usein otsikoissa myös paperille painetuissa teksteissä.
Esimerkkejä pääteviivattomista eli sans-serif kirjasimista: Arial, Helvetica, Verdana.
Esimerkkejä pääteviivallisista eli serif kirjasimista: Courier, Times Roman, Utopia.
Kirjasinleikkaukset jaetaan myös merkkien leveyden mukaan siten, että kirjasimet, joissa kaikki merkit ovat saman levyisiä, ovat suhteuttamattomia. Suhteuttamaton kirjasin mahdollistaa sen, että samassa sarakkeessa olevat merkit osuvat joka rivillä päällekkäin. Sen vuoksi niitä käytetään mm. pääte-emulaattoreissa, ASCII-grafiikan tuottamiseen tai ohjelmakoodin kirjoittamiseen. Yleisimpiä tälläisiä kirjasimia ovat Courier ja X-ikkunoinnin fixed -perhe. Normaalisti tekstiä käsitellessä ja Web-sivuja luettaessa käytetään kuitenkin suhteutettuja kirjasimia, jotka ovat helppolukuisempia.
Kirjasinperhe on laajin kategorointi, serif ja sans-serif ovat itsessään kirjasinperheitä, muita perheitä ovat mm. gothic ja fraktuura.
Lähde: Wikipedia